Turun Linnan historia

Suomen vanhimman linnan historia on monipuolinen ja kiinnostava. Linnoituksen rakensivat alun perin ruotsalaiset hallintolinnaksi puolustaakseen itäisiä alueitaan, eli Suomen eteläosaa ja Länsi-Karjalaa. Museovirasto on listannut linnan Suomen valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen joukkoon. Vuonna 2006 linnassa vieraili 133 000 kävijää

Auran vartija

Kun eteläisen Suomen olot olivat aikanaan 1200-luvun lopulla alkaneet vakiintua, alueelle perustettiin Ruotsin kruunun käskynhaltijan virka – ja viranhaltijaa varten tarvittiin tietysti linnoitus. Linnan rakentaminen aloitettiin 1280-luvulla, ja se oli aluksi 65 metriä pitkä leirikastelli, jossa oli yhdeksän metriä korkeat muurit ja torni. Linnan sotilaat asuivat linnan muurien sisällä taivasalla. Sijainniksi valittiin strategisesti Aurajoen suulla oleva luoto, jota pystyi puolustamaan hyvin. Samoihin aikoihin 1200-luvun lopulla perustettiin myös Hämeen linna ja Viipurin linna. Kartalta katsottuna linnat muodostavat suorahkon linjan venäjän rajalta Pohjanmerelle.

Linnasta voitiin myös valvoa laivaliikennettä, ja siitä oli apua meriyhteyden pitämisessä Ruotsiin. Lähellä linnaa sijaitsi myös kauppapaikka, josta myöhemmin kasvoi Turun kaupunki. Turun kaupungista puolestaan kasvoi pian koko Ruotsin suomalaisen osan tärkein kaupunki, ja linnaa tarvittiin kaupungin suojelun lisäksi verojen keräämiseen.

Linna laajenee

1310-luvulla linnan rakentamista jatkettiin korottamalla sekä muureja että torneja. Porttien määrä väheni kolmesta yhteen, ja pihalle rakennettiin pienempi muuri, joka eristi läntisen tornin linnan ”sydäntorniksi”, jossa oli sekä asuintiloja että ampumapaikkoja.

Linnan sisälle rakennettiin vielä kaksi siipirakennusta, joissa oli yhteensä yli 40 huonetta, ja rakennusten keskelle jäi pitkä ja kapea linnanpiha. Rakennusten ikkunat olivat muurien sisäpuolella, ja linnoituksesta ulospäin seinissä oli vain ampuma-aukkoja. Pohjoiseen siipeen rakennettiin palatsiosa, jossa oli varasto, tupa sekä asuintiloja. Erityistä linnassa oli sen yksi huone, jota pidettiin aina valmiiksi sisustettuna kuningasta varten, jos hän sattuisi tulemaan vierailulle. Linnassa oli myös kappeli.

1300-luvun puolivälissä Suomessa valtaapitävä ja Turun linnassa asuva mahtimies Bo Grip ajautui kahakkaan Ruotsin uuden kuninkaan kanssa, ja peräti kahdeksan kuukautta kestäneessä piirityksessä linna kärsi pahoja vaurioita. Linna kuitenkin korjattiin, ja 1300-luvun lopulla se oli yksi tärkeimmistä ja suurimmista linnoista Pohjoismaissa. 1400-luvulla linnaa paranneltiin muun muassa holvaamisen osalta ja rakentamalla kivestä kappeli puisen tilalle. 1400-luvulla linnassa vieraili myös viimein Ruotsin kuninkaita ja valtionjohtajia.

1500-luku oli linnan vilkkain aikakausi. Esimerkiksi kuningas Kustaa Vaasa vieraili linnassa ja määräsi sen restauroitavaksi ja uudistettavaksi koettuaan rakennuksen olevan kurjassa tilassa. Linnaan rakennettiin myös porrastorneja. Lopulta sodankäynnin strategiassa tapahtuneet muutokset vähensivät tällaisen linnan merkitystä ja siitä voitiin tehdä renessanssityylinen asuinpalatsi eteläeurooppalaisten esikuvien mukaisesti. Itse puolustusjärjestelmä siirtyi päälinnan ulkopuolelle esilinnaan ja maavallituksille. Maannousu oli myös pikkuhiljaa liittänyt linnan maapohjana toimineen luodon kiinni rantaan.

Suomen herttuan koti

1556 Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua muutti linnaan, kun hänet oli nimitetty Suomen herttuaksi. Juhanan seitsemänä asuinvuonna linnassa järjestettiin ennennäkemättömiä juhlia, ja Juhanaa pidettiin hyvin muotitietoisena hallitsijana ulkomailla asti. Juhanan hovi oli ainoa Suomessa koskaan ollut renessanssityylinen hovi, ja esimerkiksi haarukoita nähtiin Suomessa ensimmäisen kerran, kun Juhanan vaimo toi niitä linnaan myötäjäislahjanaan. Linnassa oli töissä 600 ihmistä, mikä teki siitä silloisen Suomen oloissa valtavan laitoksen.

Juhana kuitenkin ajautui ongelmiin veljensä kuningas Eerikin kanssa, ja hän joutui lähtemään linnasta vuonna 1563. Lopulta hänestä tuli Ruotsin kuningas hallitsijanimellä Juhana III ja hän järjesti veljensä Eerikin vangiksi samaan linnaan.

1600-luvulla linna oli enää lähinnä asuinkäytössä, esimerkiksi Suomen kenraalikuvernöörillä. Yhteen saliin rakennettiin kirkko, ja Ruotsin kuningas vieraili linnassa. 1700-luvulla linnasta tuli vankila. 1900-luvulla siitä tuli puolestaan venäläisten kasarmi, mutta pikkuhiljaa sen tilat luovutettiin Turun kaupungin historiallisen museon käyttöön. Linna vaurioitui pahasti pommituksessa 1941, mutta se saatiin korjattua. Linnaa remontoitiin ja uudistettiin vielä moneen otteeseen vuoteen1990 asti, jolloin se saatiin valmiiksi nykyiseen muotoonsa.