Suomalaisia juhlia ja tapahtumia

Vuoteen mahtuu jos jonkinlaista kissanristiäistä mutta perinteiset juhlat ovat edelleen ne, jotka kokoavat ystävät ja perheen yhteen hyvän ruoan ja juoman ääreen Vai mitä sanot näistä suomalaisista juhlista?

  • Uusivuosi

Uutena vuotena suomalaiset kerääntyvät ystäviensä luokse juhlimaan tulevaa vuotta. Tarjolla on yleensä perunasalaattia, nakkeja sekä muita herkkuja. Tinaa valetaan, ja saadusta tinamuodostumasta ennustetaan tulevaa vuotta. Hieman ennen puoltayötä keräännytään ulos ampumaan ja ihastelemaan raketteja.

  • Ystävänpäivä 14.2.

Tämä Amerikasta lähtöisin oleva juhla (eng. Valentine’s day) on saanut Suomessa erilaisen merkityksen. Suomessa ystävänpäivä on nimensä mukaisesti ystävyyden juhla. Ystävänpäivänä suomalaiset ostavat toisilleen lahjoja, yllätyksiä, järjestävät ystävänpäiväbrunssin tai käyvät ulkona syömässä rakkaidensa kanssa. Tämä juhlapäivä, kuten arvata saattaa, on yleistynyt suureksi osaksi sen kaupallisuuden vuoksi. Kaupoille ja ravintoloille kaikki juhlat ovat hyvä lisämyynnin paikka ja niinpä erilaisia ystävänpäivälahjoja sekä oheismateriaalia mainostetaankin hyvissä ajoin ennen kyseistä päivää.

  • Laskiainen

Laskiainen on pääsiäiseen liittyvä juhla, jota vietetään seitsemän viikkoa ennen pääsiäistä. Uskonnollisessa mielessä laskiainen oli paaston aloituksen juhla. Aiemmin tätä juhlaa vietettiin muun muassa syömällä ruokaisaa hernekeittoa – viimeinen tukeva ateria ennen paastoon laskeutumista – ja laskemalla mäkeä tulevan hyvän pellavasadon varmistamiseksi.

Nykyisin juhlan uskonnollinen merkitys on kuitenkin kadonnut eivätkä ihmiset oikein edes tiedä, mistä sana ”laskiainen” tulee. Nykyisin laskiaista viettävät lähinnä opiskelijat, joilla on perinteinen laskiaisrieha, johon liittyvät pulkkamäki, omatekoiset mäenlaskuvälineet ja alkoholi. Monille suomalaisille tärkeintä laskiaisessa ovat laskiaispullat, jotka ovat erityisiä mansikkahillolla tai mantelimassalla ja kermavaahdolla täytettyjä pullia.

  • Pääsiäinen

Suomessa pääsiäisen kuten monet muunkin juhlan perinteet ovat vieraantuneet melko lailla niiden alkuperäisistä syistä. Pääsiäistä on joka tapauksessa juhlittu Jeesuksen ylösnousemuksen juhlana, joten se on ollut Kristinuskon tärkeimpiä juhlia. Nykyisin korostuvia pääsiäiseen liittyviä asioita ovat kouluista ja monista työpaikoista töistä saatava pääsiäisloma, joka kestää torstaista maanantaihin, pääsiäismunien koristelu, pajunoksien kerääminen ja niiden koristelu ja käyttö virpomisessa. Pääsiäinen mielletään myös kevään alkamisen juhlaksi, ja tähän puoleen liittyviä asioita ovat rairuoho, narsissit, nupullaan olevat koivunlehdet, pienet keltaiset tiput, puput ja pajunkissat.

  • Vappu 1.5

Vappu on Suomessa yksi suurimmista juhlista, joita vietetään usein yhdessä ulkona. Vappu on kansainvälisestikin tunnettu työläisten ja ylioppilaiden päivä. Juhlinta alkaa vappuaattona 30.4. Perinteisiin kuuluu panna ylioppilaslakki päähän. Vappua vietetään yleensä ulkona. Ihmiset kerääntyvät puistoihin juhlimaan, musiikki soi kovaa, ja kuohuviiniä kuluu. Vappupäivänä 1.5. juhlinta jatkuu hieman rauhallisemmissa merkeissä, ja ihmiset kokoontuvat puistoihin vappupiknikille. Vapunvietto keskittyy usein keskusta-alueille, ja erilaiset myyntikojut ja nakkikioskit valtaavat katuja ihmisten lisäksi.

  • Juhannus

Juhannus on keskikesän juhla, jolloin päivä on pisimmillään. Sitä vietetään kesäpäivänseisauksen tienoilla. Pohjoisessa aurinko ei laske ollenkaan, joten siellä voi kokea yöttömän yön. Etelässäkin yö on hyvin valoisa. Juhannuksena ihmiset lähtevät pois kaupungista kesämökeilleen. Kaupungit ovat silloin yleensä olleet hyvin autioita, mutta nykyään kauppojen ja ravintoloiden saadessa olla auki myös juhannuksena yhä useammat ihmiset jäävät kaupunkiin viettämään juhannusta. Perinteisiin kuuluvat juhannuskokko ja erilaiset juhannustaiat, joilla on pyritty takaamaan hyvä sato ja naimaonni.

  • Itsenäisyyspäivä

Itsenäisyyspäivää vietetään 6.12. Presidentti järjestää tuolloin itsenäisyyspäivän vastaanoton presidentin linnassa, jonne kutsutaan merkkihenkilöitä, poliitikkoja, urheilijoita ja muita henkilöitä, jotka ovat tehneet jotain edistyksellistä Suomen hyväksi. Juhlat tulevat suorana lähetyksenä televisiosta ja kaikki ne, jotka eivät ole juhlissa, katsovat ja arvostelevat juhlia kotisohviltaan. Viime vuosina itsenäisyyspäivänä on myös järjestetty mielenosoituksia, joissa on kritisoitu esimerkiksi sitä, että kaikki eivät pääse ylellisiin juhliin, jotka luovat eriarvoisuutta.

  • Joulu

Joulua vietetään Suomessa 24.12. Silloin kokoonnutaan perheen ja sukulaisten kesken kotiin, syödään jouluruokia, joita on valmisteltu jo useamman päivän ajan, ja lauletaan joululauluja. Etenkin lapsille illan kohokohta on lahjojen jakaminen, jonka yleensä tekee paikalle saapuva joulupukki. Mitä vanhemmaksi lapset kasvavat, sitä harvemmin joulupukki enää tulee itse käymään. Myöhemmin lahjat vain asetetaan joulukuusen alle ja jaetaan illemmalla. Joulu on rauhoittumisen juhla, jota vietetään kotona perheen kesken.